PEVISA pennunostajalle

Kun etsit bolognesen pentua, kysy kasvattajalta pentueen vanhempien terveystutkimuksista. Bolognesen PEVISA-ohjelma tulee voimaan 1.1.2027. Se koskee tästä ajankohdasta alkaen tapahtuneista astutuksista syntyviä pentueita. Ratkaiseva ajankohta on astutus, ei pennun syntymä tai luovutus.

Mitä vanhemmista tutkitaan?

Polvitutkimuksessa selvitetään polvilumpioiden sijoiltaanmenoa eli patellaluksaatiota. Tulokset ilmoitetaan kummallekin polvelle erikseen. Tulos 0 tarkoittaa, ettei polvilumpion sijoiltaanmenoa todettu. PEVISA sallii enintään tuloksen 2, ja tuloksen 2 saanut koira voidaan yhdistää vain tuloksen 0 saaneeseen koiraan.

Silmätarkastuksessa etsitään perinnöllisten silmäsairauksien merkkejä. Molemmilla vanhemmilla tulee olla astutushetkellä voimassa oleva lausunto, joka on voimassa 12 kuukautta. Jos koiralla on todettu perinnöllinen kaihi tai PRA, sen jälkeläisiä ei rekisteröidä ohjelman mukaisesti.

Prcd-PRA-geenitesti antaa tietoa yhdestä PRA:n eli etenevän verkkokalvon surkastuman muodosta. Vähintään toisen vanhemman tulee olla normaali tämän geenin osalta. Geenitesti ja silmätarkastus täydentävät toisiaan: normaali geenitulos ei korvaa silmätarkastusta eikä sulje pois muita silmäsairauksia.

Mitä normaali, kantaja ja geneettisesti sairas tarkoittavat?

Geenitesti tulos

Merkitys ostajalle

Normaali / terve / clear

Koiralla ei ole testissä tutkittua prcd-PRA:n sairausmuunnosta. Tulos koskee tätä geenimuotoa, ei kaikkia silmäsairauksia.

Kantaja / carrier

Koiralla on yksi kopio sairausmuunnoksesta. Kantajuus ei itsessään tarkoita, että koira sairastaisi prcd-PRA:ta. Kantaja voidaan yhdistää koiraan, jonka tulos on "normaali"

Geneettisesti sairas / affected

Koiralla on kaksi kopiota sairausmuunnoksesta. Silmäoireita ei välttämättä vielä ole. Ohjelma estää tällaisen koiran jälkeläisten rekisteröinnin.

Kantajan ja normaalin koiran yhdistelmästä voi syntyä sekä normaaleja että kantajapentuja. Kantajuus ei tee pennusta huonompaa perheenjäsentä, mutta se pitää huomioida mahdollisessa myöhemmässä jalostuskäytössä.


Kysy nämä asiat kasvattajalta

  • Mitkä ovat emän ja isän viralliset polvi- ja silmätutkimustulokset?

  • Milloin tutkimukset on tehty, ja olivatko lausunnot voimassa astutushetkellä?

  • Kumpi vanhemmista on normaali prcd-PRA-geenin osalta, ja miten tieto on varmistettu?

  • Täyttääkö yhdistelmä PEVISA-vaatimusten lisäksi yhdistyksen jalostussuositukset?

  • Mitä vanhempien ja niiden lähisukulaisten muusta terveydestä ja luonteesta tiedetään?

Pyydä vanhempien viralliset nimet tai rekisterinumerot. Niiden avulla voit etsiä koirat Kennelliiton jalostustietojärjestelmästä ja tutustua kirjattuihin tutkimustuloksiin. Pyydä kasvattajaa selittämään myös mahdolliset löydökset ja puuttuvat tiedot.

Onko PEVISA:n täyttävä pentu varmasti terve?

Terveystutkimukset auttavat pienentämään riskejä, mutta ne eivät ennusta pennun koko elämän terveyttä. Kaikkia sairauksia ei pystytä tutkimaan etukäteen, ja osa niistä ilmenee vasta myöhemmin. Pentua valitessa kannattaa tutustua myös kasvattajan toimintatapoihin, pentujen kasvuympäristöön ja emään.

PEVISA-vaatimukset kohdistuvat pentueen vanhempiin. Ne eivät tarkoita, että jokaiselle luovutusikäiselle pennulle olisi tehty virallinen polvi- tai silmätutkimus tai oma geenitesti. Kysy erikseen, mitä tutkimuksia ja eläinlääkärintarkastuksia pennulle on tehty.

Lisätukea pennun valintaan saat yhdistyksen Muistilista ostajalle -sivulta ja pentu- ja rotuneuvonnasta.